maanantai 16. tammikuuta 2012

Missä maissa on parhaat hampaat?

Maailman Terveysjärjestö eli WHO kerää tilastoja lasten hampaiden reikiintymisestä. Tilastoon pääsee tutustumaan esimerkiksi tästä linkistä tai tutustumalla liittämääni kuvaan. Tilasto on vuodelta 2004.

Mielenkiintoinen huomio on, että kaikkein parhaimmat lasten hampaat löytyvät pienistä, kehittyvistä valtioista, joissa yleinen terveydenhuolto ei toimi yhtä hyvin kuin meillä Suomessa. Bermudassa, Ruandassa, Tansaniassa, Togossa, Ghanassa, Liberiassa sekä koko joukossa muita kehittyviä valtioita lapsilla on alle puoli reikäistä hammasta 12 vuoden iässä. Keskimäärin lapsilla ei ole siis ainuttakaan reikää! Pikkuvaltioissa lapsilla voi olla joitakin geneettisiä etuja, mutta todennäköisimmin hampaiden hyvä kunto selittyy perinteisellä ruokavaliolla. Näihin valtioihin länsimainen dieetti, jossa on paljon hilloja, mehuja, virvoitusjuomia, makeisia ja vaaleaa leipää ei ole vielä ehtinyt.

Suomi löytyy tilastosta sijalta 54. Täällä lapsella on keskimäärin 1.2 reikää 12 vuoden iässä. Tämä on positiivinen tulos, mutta saksalaiset, ruotsalaiset ja esimerkiksi itävaltalaiset vetävät kisassa pidemmän korren.

Mielenkiintoinen huomio on myös lähes kaikkien Itä-Eurooppalaisten lasten hampaiden huono kunto. Unkarissa, Ukrainassa,  Romaniassa, Virossa, Valko-Venäjällä, Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Venäjällä hampaat ovat kolme-neljä kertaa reikäisempiä kuin esimerkiksi Kiinassa. Syitä tähän ilmiöön en osaa eritellä. Itä-Eurooppa ja vanhat neuvostovaltiot erottuvat tilastosta oikein erityismaininnan arvoisesti.

Suomen sijoittuminen tilaston puoliväliin ei suinkaan johdu terveysjärjestelmästämme puutteista, joka on kyllä yksi maailman parhaista. Sen sijaan hampaiden reikiintyminen johtuu lähinnä huolimattomasta hampaiden puhdistamisesta ja ruokavaliosta, joka on turhan teollinen. Tehokas terveysjärjestelmä voi tosin myös lietsoa hampaiden laiminlyömistä, sillä ihmiset eivät pidä huolta jostakin, minkä he uskovat hammaslääkärin korjaavan.

torstai 12. tammikuuta 2012

Lasten hampaiden hoito

Lasten ja vauvojen hampaista kannattaa pitää hyvää huolta, sillä lapsena opitut tavat usein periytyvät ja kestävät aikuiseksi asti. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on tehnyt asiaan liittyen kattavan sivuston "Lasten hampaat", josta tämän jutun vinkit on kerätty. Suosittelen tutustumaan sivustoon, mutta näilläkin tiedoilla pääset jo alkuun!

0-2 -vuotiaat
Vastasyntyneillä ei ole suussaan reikiintymistä aiheuttavaa bakteeria - reikiintyminen on siis tarttuva tauti. Kannattaa aikuisena välttää vauvan tutin nuolaisua tai saman lusikan käyttöä. Reikiintymistä edistävät myös makeat ruoat, joita kannattaa välttää. Vauva selviää kyllä hengissä ilman karkkiakin.

Hampaita kannattaa alkaa puhdistaa heti kun ensimmäiset hampaat ovat ilmaantuneet. Harjaaminen tehdään kahdesti päivässä pienellä pehmeällä harjalla ja tahnaksi voi käyttää lapsille tarkoittua tahnaa, jossa on enintään 500 ppm fluoria.

3-6 -vuotiaat
Tässä vaiheessa lapsella on jo kaikki 20 pientä hammasta. Poskihampaat alkavat ilmaantua. Nyt on tärkeää, että lapsi oppii hampaista huolehtimisen tärkeyden. Nykyaikainen ruokavalio sisältää muutenkin niin paljon hampaille haitallisia sokereita ja mehuja, että harjaamista ei todellakaan voi laiminlyödä. Aikuisten tulisi auttaa hampaiden harjauksessa jopa kymmenvuotiaaksi asti - tosin omasta kokemuksestani lapset osaavat harjata ihan hienosti jo viisivuotiaina, jos lasta kannustetaan omatoimisuuteen.

Kun ensimmäiset pysyvät hampaat puhkeavat voidaan siirtyä joko junior- tai aikuisten hammastahnaan.

7-9 -vuotiaat
Harjaaminen jatkuu pari kertaa päivässä. On hyvä huomata, että tehokkaaseen puhdistukseen menee sen 2-3 minuuttia ja tähän on ihan oikea syy. Tuossa ajassa fluori ehtii sitoutumaan hampaan pintaan. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota lasten ruokailutottumuksiin - ihmisen suuta kun ei ole luonnostaan tehty kestämään mehua tai limpparia janojuomana vaan sen sijaan vetttä!

10-12 -vuotiaat
Tässä vaiheessa voi olla hyvä opetella hammaslangan käyttöä osana suusta huolehtimista. Päivittäinen harjaaminen jatkuu kuin ennenkin.

Teini-iän koitteessa monet lapset kokeilevat myös tupakkaa, myös ala-asteella. Kannattaakin tehdä selväksi lapsille, mitkä riskit tupakointiin ja nuuskaamiseen liittyy.


Tärkeää muistettavaa vanhemmille - hammaskiillettä ei saa takaisin
Reikiintyneitä hampaita voidaan toki koettaa paikkailla hammashoitolassa, mutta menetettyä kiillettä ei saada koskaan oikeasti takaisin. Kaikkein helpointa on pitää huoli monipuolisesta ja terveellisestä ravinnosta sekä säännöllisestä hampaiden harjaamisesta. Nykyään vanhat perinteet ovat alkaneet rapistumaan ja monet nuoret vanhemmat ajattelevat hampaiden reikiintymisen olevan aivan tyypillistä - tämä ei ole kuitenkaan totta. Hyvät hampaat eivät reikiinny itsestään.

Kuva: makelessnoise

Hammaskiilteen vaurioiden korjaaminen hammastahnalla - onko se mahdollista?

Jo lapsuusaikanani terveystiedon tunnilla opetettiin, että menetettyä hammaskiillettä ei voi korjata. Nyt markkinoilla on kuitenkinkin useita hammastahnoja, kuten Dr. Wolff's Biorepair, jotka väittävät korjaavansa hammaskiilteen vaurioita. Samaan tapaan eräät purukumit mainostavat vastaavanlaisia vaikutuksia.

Vaikka tuotteet niin kovasti väittävät, ei hammaskiilteen korjaamisesta ole oikeasti kliinistä tutkimustietoa vielä tässä vaiheessa. Sen sijaan anekdoottista tietoa netti suorastaan pursuaa ja monet ihmiset raportoivat positiivista kokemuksista. Ihmisten kertomusten mukaan läpikuultavat, ohentuneet hampaat, ovat parantuneet. Tästä huolimatta, tai juuri tämän takia, kannattaa aiheeseen suhtautua skeptisesti niin pitkään kun jokin luotettava taho raportoi hyvistä tuloksista.

Hammaskiille koostuu kristallisoituneesta kalsiumfosfaatista. Esimerkiksi Dr. Wolff'sin hammastahna väittää sisältävänsä 20% keinotekoista hammaskiillettä, jonka koostumus ei ole täsmälleen sama kuin oikean hammaskiilteen, mutta sen väitetään reagoivan samoin hampaassa. Hammaskiillettä korjaava vaikutus perustuu teorian mukaan nanokokoisiin hiukkasiin, jotka täyttävät hampaisiin eroosion myötä muodostuneita huokosia. Tieteellinen näyttö vaikutuksesta puuttuu, mutta teorian tasolla mikään ei tietenkään estä tällaista vaikutusta.

Yksi hammaskiillettä korjaavien hammastahnojen huono puoli on fluorin puute. Fluori tunnetustu vähentää kariesta, joten puhtaasti fluorittoman hammastahnan käyttö saattaisi altistaa jotkut hampaiden reikiintymiselle. Suosittelisinkin käyttämään kahta hammastahnaa vuorotellen. Aamuisin fluoripitoista tahnaa suojaamaan hampaita kariekselta ja illalla tällaista "taikatahnaa" korjaamaan päivän aikana syntyneitä vaurioita. Tämä siis siinä tapauksessa, että haluaa välttämättä kokeilla hammaskiillettä korjaavan tahnan käyttöä.

On todennäköisempää, että tahnojen vaikutus on heikompi kuin toivoa saattaa. Niin pitkään kuin asiasta ei ole tieteellistä näyttöä kannattaa kuluttajan pitäytyä toimivaksi todistetuissa perinteisissä tahnoissa.